Pariisi-Gent eli Pieni pyhiinvaellus

Kerran kuljeskelin Louvressa. Kun olin huokaillut tavanomaiset Rubensit ja Tintorettot, huomasin salin nurkassa pienen kauniin maalauksen, jota kumarruin ihmettelemään. Teoksen nimi oli La Vierge du chancelier Rolin, tekijäksi oli mainittu Jan van Eyck.

Siinä oli maalaus, jonka edessä olisi voinut viettää yhden elämän. Olisi voinut tuijotella loputtomiin äärimmäisen tarkkoja yksityiskohtia ja upota ikkunoiden takaa tulevaan valohämyyn. Ja jos yksityiskohdat olisivat muutaman vuoden kuluttua päässeet loppumaan, ainahan olisi voinut aloittaa alusta.

Kannoin matkalla mukana WSOY:n kustantamaa kirjaa Suuret taiteilijat vuodelta 1948, sillä sehän on teos, joka löytyy jokaisen romanttisen nuorukaisen repusta. Kirjassa oli luku Jan van Eyckista ja hänen veljestään Hubertista, ja näin minulle selvisi, että nämä varhaisrenessanssiveljekset olivat 1300-luvulla keksineet öljyvärimaalauksen.

Luin vielä, että Eyckin veljesten suurin työ oli alttaritaulu, joka sijaitsi Gentin tuomiokirkossa Belgiassa. Maalaus oli siinä määrin ihmeellinen, että sitä olivat hamunneet monet vallanpitäjät. Espanjan kuningas Filip II yritti saada taulun väkisin Espanjaan, mutta tyytyi lopulta kopioon. 1700-luvulla Ranskan tasavaltalaiset kuvanryöstäjät kuljettivat keskikuvat Pariisiin ja myivät sivukuvat trokareille. Ranskan keisarikunnan kukistuttua keskikuvat saatiin takaisin, mutta sivukuvat vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tätä varten Versailles´n rauhansopimukseen sorvattiin erityinen pykälä. Vuonna 1934 kaksi paneelia kuitenkin taas varastettiin, ja hieman myöhemmin, toisen maailmansodan myrskyissä, Hitler käski piilottaa alttaritaulun Neuschwansteinin linnaan Baijeriin...

Oli selvää, että tuollainen maalaus piti nähdä. Ja koska Belgia on vain kivenheiton päässä Ranskasta, päätin matkustaa Gentiin katsomaan alttaritaulua. Tosin en ollut varma oliko alttaritaulua enää olemassa tai oliko se ehditty palauttaa takaisin tuomiokirkkoon, sillä lähdeteokseni oli hieman vanhentunut, ja elin sitä onnekasta ajanjaksoa, jolloin google ei ollut vielä pilannut maailman arvoituksellisuutta.

Matkustin Thalys-junalla Brysseliin ja jatkoin sieltä Gentin piskuiseen kaupunkiin. Kävelin rautatieasemalta tuomiokirkon aukiolle, astuin sisään kirkkoon, ja siellähän se oli, kiltisti paikallaan, vain yksi paneeli karkuteillä, maailmantaiteen suurin mestariteos.

Maalaus koostuu kahdestakymmenestäneljästä paneelista, sisältää 258 ihmisfiguuria ja kymmeniä täydellisen yksityiskohtaisesti maalattuja kasvilajeja. Kaikella on maalauksessa erityinen tarkoitus ja sanoma: ihmisillä, eläimillä, väreillä, aiheilla ja symboleilla. Gentin alttaritaulu on taivaallisen kaunis ensyklopedia, johon veljekset ovat koonneet kaiken mitä maailmasta on siihen aikaan tiedetty. 

Sellaisen ihmeen edessä kulkija mykistyy ja silloin mieleen hiipii lohduttavan ja liikuttavan yksinkertainen ajatus. Me elämme tässä pirstaloituneessa, eriytyneessä ja erikoistuneessa maailmassa, mutta joskus oli aika kun koko universumi mahtui yhteen alttarikaappiin.